EEVAN EVÄÄT

Vähän reilu vuosi sitten Turun kaupungin psykiatria yhdistyi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Yhdistyminen oli valtava hanke, kahden omiin tapoihinsa tottuneen organisaation yhdistäminen oli varmasti vaikeaa. Yhdistyminen oli silti ainoa järkevä kehityssuunta, kaupungin oma psykiatria oli jäänne menneiltä ajoilta. Suomessa yleisesti erikoissairaanhoidon tasoinen hoito on yleensä keskussairaaloissa.

Jotain kuitenkin tapahtui. Kun yhdistyminen oli valmis, mielenterveyslähetteiden määrä kasvoi Turussa räjähdysmäisesti. Etenkin nuorisopsykiatriassa lähetteitä oli yhtäkkiä kaksinkertainen määrä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialajohtajaa, professori Jesper Ekelund sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa (¨Uudistukset sekoittivat psykiatrian avohoidon Helsingissä¨, Helsingin Sanomat 3.7.2019), että vieläkään ei tiedetä tarkalleen, mistä tämä lähetteiden määrän kasvu johtui.

Varmasti tilanteeseen on monta syytä. Tällä hetkellä tilanne näkyy jonoina. Vaikka näennäisesti potilas on päässyt hoitoon, todellisuudessa saattaa olla niin, että potilas tapaa omahoitajaa kerran kuussa tai harvemmin ja psykiatria ei ehkä lainkaan.

Psyykkisesti sairastunut voi saada merkittävää hyötyä kuntoutuspsykoterapiasta. Kelan tukemaan terapiaan pääsevät kuitenkin vain ne, joilla on taloudellisesti mahdollista maksaa itse omavastuuosuus ja joiden työkykyä tai kykyä jatkaa opintojaan KELA arvioi terapian kohentavan. Kelan tukemalle kuntoutuspsykoterapialle maksimikesto on kaksi vuotta, sen jälkeen täytyy odottaa vuosia, ennen kuin voi uudestaan hakea tuettua terapiaa. Köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteys on Suomessa ilmeinen. Eri tuloryhmien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Suomessa Euroopan maista korkein.

Eläkkeellä olevien mielenterveyskuntoutujien on lähes mahdotonta päästä terapiaan. Vaikka työkyky ei koskaan palautuisikaan, on terapiassa mahdollista kohottaa toimintakykyä ja tukea kuntoutujan mielekästä elämää. Terapialla voidaan vaikuttaa siihenkin, että osastohoidon tarve vähenee. Psyykkisesti sairastuneellakin on oikeus elää mahdollisimman terveenä. Psyykkisen sairauden hoitamatta jättäminen (tai hoidon jättäminen puolitiehen) on ihan yhtä hengenvaarallista, kuin minkä hyvänsä vakavan sairauden hoitamatta jättäminen. Psyykkisesti huonokuntoisen ihmisen itsemurhariski on huomattavasti suurempi.

Kansalaisaloite terapiatakuusta eteni hiljaksiin kuluneen heinäkuun aikana eduskuntakäsittelyyn. Ehdotettu lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaisi kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen, ilman erikoislääkärin asettamaa diagnoosia.

Ehdotettu lakimuutos parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Oikea-aikaisen avun myötä mielenterveyden oireiden ja häiriöiden syveneminen vähenisi. Painopiste siirtyisi pitkistä, hitaasti saatavista psykoterapioista nopeisiin psykososiaalisiin hoitoihin, joita riittäisi useammalle. Terapiatakuu rakentaisi Suomeen tehokkaat perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut, ja täydentäisi nykyjärjestelmää tuomalla avun saataville nopeammin, helpommin ja asiakaslähtöisemmin.

Loppujen lopuksi olisi kuitenkin tärkeintä ymmärtää, että psyykkinen sairaus pitää hoitaa, jokainen elämä on arvokas. Ei muitakaan sairauksia jätetä hoitamatta siksi, että potilaan työkyky ei hyvälläkään hoidolla enää palaudu. Hyvä elämä on jotakin, joka kuuluu meille kaikille.

t. Eeva

VELLUN TERVEISET: Mielenterveyden häiriöiden häpeäleima tulee kalliiksi.

Elokuun kahdeksantena taklataan stigma. Turku MAD Pride –liike on usean varsinaissuomalaisen toimijan yhteinen. Vuosittain elokuussa järjestettävän MAD Pride –tapahtuman tarkoituksena on nostaa esiin mielenterveyskuntoutujien oikeuksia ja lisätä yhteiskunnallista keskustelua. Joka kolmas suomalainen sairastaa jossain elämänsä vaiheessa jonkin asteisen mielenterveyden häiriön.
Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle. Kela maksoi vuonna 2018 sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriöiden perusteella noin 743.000:lle työikäiselle kaikkiaan 4,6 miljoonalta päivältä. (”Mielenterveyden häiriöistä jo 4,6 miljoonaa sairauslomapäivää”, Turun Sanomat 19.6.2019)

Mielenterveyden keskusliiton mielenterveysbarometrin mukaan lähes viidennes pelkää mielenterveyskuntoutujia: 19 % ei haluaisi heitä naapurikseen ja 18 %:n mielestä heitä on epämukavaa ja pelottavaa kohdata. Häpeäleima ja ennakkoluulot alistavat ja eristävät mielenterveyden häiriöihin sairastuneita, vaikeuttavat avun hakemista ja oireista toipumista.

Sairastuneet samastuvat ympäristön asenteisiin. Mielenterveyden häiriöitä itse kokeneista 39 % on sitä mieltä, että psyykkisen sairauden vuoksi joutuu leimatuksi. Mielenterveysalan ammattilaisista samaa mieltä on peräti 69 %. Koettu stigma on vakava este kuntoutumiselle: sairastunut salaa oireitaan ja viivyttelee avun hakemista.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on suunnitellut uuden psykiatrisen sairaalan rakentamista laajassa yhteistyössä mm. alan järjestöjen kanssa. Suunnittelu on jo pitkällä ja odottaa Turun kaupunginvaltuuston päätöstä hankkeen toteutuksesta ns. Mikron tontille. Åbo Underrättelser –lehden haastattelussa (”Staden: psykiatriskt sjukhus passar inte på paradplats”, Åbo Underrättelser 12.6.2019) Turun kaupunkiympäristötoimialan johtaja Christina Hovi toteaa, että P-sairaala ei sovi visioon kansainvälisestä ja dynaamisesta ”smart and wise Turku” kaupungista.

Turun kaupungin visio vuoteen 2029 listaa yhdeksi kohdaksi vastuullisuuden ja suvaitsevaisuuden. Siinä luvataan edistää erilaisuuden hyväksymistä, yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta koko kaupungissa. Mielenterveyden osaamiskeskittymän sijoittaminen keskeiselle paikalle Kupittaalle auttaa purkamaan mielenterveyden häiriöihin liittyvää stigmaa. Uusi psykiatrinen sairaala, P-sairaala, tulee edustamaan täysin uudenlaista hoitoajattelua. Sairaalan suunnittelussa on pyritty avoimuuteen ja saavutettavuuteen. P-sairaala tulee olemaan edelläkävijä eurooppalaisessa psykiatrisessa hoidossa, ja turkulaiset voivat olla siitä ylpeitä. Se on meidän paikka.

puheenjohtaja Veli-Matti Saajala

Puheenjohtajan palsta ITUJA-lehdestä 1/1989: ITUILUA

Monen monet idut alkavat näin kevään korvalla heräillä. Alkaa kasvu. Siihen liittyy erilaisia vaiheita.

Vaiheet liittyvät myös ihmisten elämänkaareen. Kaikissa vaiheissa pitäisi tapahtua kehitystä ja kasvua.

Yhdistyksemme, ITU ry, elää parhaillaan muutosprosessien kautta. Toimintamme muodot ja tavat tulevat uusiutumaan. Toivon, että ne jatkossa entistä paremmin pystyisivät vastaamaan jäsenistömme ja ajankin haasteisiin. –Tämä julkaisumme jo tavallaan tuo esiin uutta ilmettä ja vivahteita.

Vapaaehtoinen mielenterveystoiminta on välimuoto julkisen sektorin harjoittaman varsinaisen hoitotyön ja psyykkisistä ongelmista kärsivän ihmisen välillä. Se luo mahdollisuuden mielen parempaan hyvinvointiin. Se luo elämään laatua. Sitä kannattaa vaalia. Yksinkin, mutta varsinkin yhdessä, ITUssa.

SJ

Ps. Terveiset lukijoilleni oman liittomme kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssilta, jolta juuri olen palannut. Se oli sellainen myönteinen kokemus, jonka soisin jokaisen ihan itse voivan kokea.

Sama

Skip to content