EEVAN EVÄÄT

Vähän reilu vuosi sitten Turun kaupungin psykiatria yhdistyi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Yhdistyminen oli valtava hanke, kahden omiin tapoihinsa tottuneen organisaation yhdistäminen oli varmasti vaikeaa. Yhdistyminen oli silti ainoa järkevä kehityssuunta, kaupungin oma psykiatria oli jäänne menneiltä ajoilta. Suomessa yleisesti erikoissairaanhoidon tasoinen hoito on yleensä keskussairaaloissa.

Jotain kuitenkin tapahtui. Kun yhdistyminen oli valmis, mielenterveyslähetteiden määrä kasvoi Turussa räjähdysmäisesti. Etenkin nuorisopsykiatriassa lähetteitä oli yhtäkkiä kaksinkertainen määrä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialajohtajaa, professori Jesper Ekelund sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa (¨Uudistukset sekoittivat psykiatrian avohoidon Helsingissä¨, Helsingin Sanomat 3.7.2019), että vieläkään ei tiedetä tarkalleen, mistä tämä lähetteiden määrän kasvu johtui.

Varmasti tilanteeseen on monta syytä. Tällä hetkellä tilanne näkyy jonoina. Vaikka näennäisesti potilas on päässyt hoitoon, todellisuudessa saattaa olla niin, että potilas tapaa omahoitajaa kerran kuussa tai harvemmin ja psykiatria ei ehkä lainkaan.

Psyykkisesti sairastunut voi saada merkittävää hyötyä kuntoutuspsykoterapiasta. Kelan tukemaan terapiaan pääsevät kuitenkin vain ne, joilla on taloudellisesti mahdollista maksaa itse omavastuuosuus ja joiden työkykyä tai kykyä jatkaa opintojaan KELA arvioi terapian kohentavan. Kelan tukemalle kuntoutuspsykoterapialle maksimikesto on kaksi vuotta, sen jälkeen täytyy odottaa vuosia, ennen kuin voi uudestaan hakea tuettua terapiaa. Köyhyyden ja heikentyneen mielenterveyden yhteys on Suomessa ilmeinen. Eri tuloryhmien välinen ero masennuksen esiintyvyydessä on Suomessa Euroopan maista korkein.

Eläkkeellä olevien mielenterveyskuntoutujien on lähes mahdotonta päästä terapiaan. Vaikka työkyky ei koskaan palautuisikaan, on terapiassa mahdollista kohottaa toimintakykyä ja tukea kuntoutujan mielekästä elämää. Terapialla voidaan vaikuttaa siihenkin, että osastohoidon tarve vähenee. Psyykkisesti sairastuneellakin on oikeus elää mahdollisimman terveenä. Psyykkisen sairauden hoitamatta jättäminen (tai hoidon jättäminen puolitiehen) on ihan yhtä hengenvaarallista, kuin minkä hyvänsä vakavan sairauden hoitamatta jättäminen. Psyykkisesti huonokuntoisen ihmisen itsemurhariski on huomattavasti suurempi.

Kansalaisaloite terapiatakuusta eteni hiljaksiin kuluneen heinäkuun aikana eduskuntakäsittelyyn. Ehdotettu lakimuutos perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta takaisi kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen, ilman erikoislääkärin asettamaa diagnoosia.

Ehdotettu lakimuutos parantaisi hoidon saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Oikea-aikaisen avun myötä mielenterveyden oireiden ja häiriöiden syveneminen vähenisi. Painopiste siirtyisi pitkistä, hitaasti saatavista psykoterapioista nopeisiin psykososiaalisiin hoitoihin, joita riittäisi useammalle. Terapiatakuu rakentaisi Suomeen tehokkaat perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut, ja täydentäisi nykyjärjestelmää tuomalla avun saataville nopeammin, helpommin ja asiakaslähtöisemmin.

Loppujen lopuksi olisi kuitenkin tärkeintä ymmärtää, että psyykkinen sairaus pitää hoitaa, jokainen elämä on arvokas. Ei muitakaan sairauksia jätetä hoitamatta siksi, että potilaan työkyky ei hyvälläkään hoidolla enää palaudu. Hyvä elämä on jotakin, joka kuuluu meille kaikille.

t. Eeva

Skip to content